EtusivuRuudukko

Wallac Oy on 1950-luvulla Turkuun perustettu teknologiayritys. Koko toimintansa ajan Turussa on valmistettu tarkkoja mittalaitteita, ja tänä päivänä laitejärjestelmät yhdessä kemiallisten reagenssien ja ohjelmistojen kanssa muodostavat tuoteratkaisuja, joita Wallac toimittaa terveyden alan asiakkailleen ympäri maailman,

Rakennustoimisto Lundén Oy rakensi oman toimitalonsa Lemminkäisenkadun ja Tietokadun alueelle vuonna 1980. Tontti oli kuitenkin Lundénin tarkoitukseen suuri ja jäljellä oli huomattava käyttämätön rakennusoikeus. Samaan aikaan alkoi yhteistyö Wallac Oy:n kanssa, lopputuloksena Wallac Oy:n ottaen käyttöön Rakennustoimisto Lundénin toimitalon ja Lundénin rakentaessa Wallacille uudisrakennuksen toimitalon yhteyteen. Näin alkoi vuosikymmenen kestänyt rakentaminen Wallac Oy:n tilatarpeen tyydyttämiseksi. Rakentamisvaiheita oli kaikkiaan kahdeksan.

• 

• 

• 

• 

Turun saariston sydämessä sijaitsevassa Iniössä on yli 1000 saarta ja luotoa. Niistä vain noin kymmenen on asuttuja ympäri vuoden, ja Iniössä on vain 240 ympärivuotista asukasta. Kesäkuukausina kuitenkin vapaa-ajanasukkaat moninkertaistavat asukasmäärän.

Rakentaminen saaristo-oloissa on oma lajinsa. Rakentamisolosuhteet ovat vaativat; tuuli, aurinko, vesi ja lämpötilaerot vaikuttavat rakentamiseen enemmän kuin mantereella. Oma lukunsa on logistiikka saarille. Kulkeminen ja kuljetukset vaativat aikaa ja erikoisjärjestelyjä. Lunden-Kiinteistöt Oy:llä on pitkä kokemus saaristorakentamisesta.

Villa Åselholm

Åselholman muistokappeli

Åselholman muistokappeli valmistui syksyllä 2007. Sen pinta-ala on noin 50m2 ja istumapaikkoja kappelissa on noin 30. Kaikkiaan kappeliin mahtuu noin 60 henkeä. Kappelin on tarkoitus toimia muistokappelina. Kappelissa voi muistella edesmenneitä rakkaita tai mitä tahansa elämässään tärkeitä asioita. Kappelin on myös tarkoitus olla hiljentymispaikka sekä toimia erilaisten kirkollisten tilaisuuksien pitopaikkana eli se toimii myös yhteyden kappelina.

Kappelin suunnittelusta vastasi arkkitehti Frank Schaumann läheisessä yhteistyössä Juhani Lundénin kanssa. Kappeli muistuttaa muodoltaan perinnepurjetta. Kappelin sisääntulopuolella on vain umpiovi. Kun sen avaa, avautuu näkymä kappelin läpi suoraan alttaritauluna toimivalle päätyikkunalle ja sen takana olevalle merenlahdelle ja kallioluodolle.

• 

• 

• 

• 

Yritys- ja teollisuustilojen lisäksi Rakennustoimisto Lundén Oy on rakentanut ja uudistanut erilaisia kauppakeskustiloja. Turun Osuuskaupalle Lundén on rakentanut useita Prisma-kauppakeskuksia vuosien saatossa seuraavasti:

Itäharjun Prisma, Turku. Kooltaan 14 000 m2 ja valmistusvuosi 1998. Suunnittelija: Arkkitehti Jarkko Saarinen.

Tampereentien Prisma, Turku,. Kooltaan 9000 m2 ja valmistumisvuosi 1999. Suunnittelija: Arkkitehtitoimisto Schauman Arkkitehdit Oy.

Piispanristin Prisma, Turku. Kooltaan 6000 m2 ja valmistumisvuosi 1997. Suunnittelija: Arkkitehtitoimisto Jarkko Saarinen.

• 

Viime vuosikymmenten aikana Kupittaasta on muodostunut monipuolinen liikuntapuisto, jossa on useita jalkapallo- ja pesäpallokenttiä, liikunta- ja keilailuhalli, jalkapallostadion, maauimala, jäähalli/monitoimihalli, velodromi sekä rullalautailu- ja bmx-rata. Kupittaalle on myös valmistunut uusi palloiluhalli 2017.

Rakennustoimisto Lundén Oy on ollut toteuttamassa monia urheilulaitoksia Turussa. Merkittävin on Turkuhalli sekä Turun uusin jalkapallostadion Veritas Stadion vuosina 2002 – 2003. Kansainväliset mitat täyttävä jalkapallostadion käsittää kolme katsomoa: vuoden 1952 olympialaisiin valmistuneen Olympiakatsomon, uuden pääkatsomon, sekä vuoden 2009 naisten jalkapallon EM-kisoihin valmistuneen päätykatsoman. Istumapaikkoja on kaikkiaan 8072 ja seisomapaikkoja 1300. Lisäksi stadionilla on 300 hengen ravintola, 31 aitiota sekä joukkueiden tarvitsemat pukeutumis- ja sosiaalitilat. Hankkeen kokonaispinta-ala on noin 8000m2.

Veritas Station toimii myös erilaisten tapahtumien ja kokousten pitopaikkana.

Stadionin yhteydessä on myös kaupungin liikuntaviraston käytössä olevat toimistotilat, metalli- ja puusepänverstaat, autohallit sekä Kupittaan alueen muiden kenttien pukeutumis- ja suihkutilat.

• 

• 

Sodan jälkeen Huhtamäki-yhtymään kuuluneesta Jalostaja Oy:stä kehittyi monipuolinen säilyketehdas. Tältä ajalta ovat peräisin sen suosikkituotteet Jalostajan hernekeitto ja Turun Sinappi. Vuonna 1991 Jalostaja siirtyi kansainväliselle Unilever-konsernille ja vuonna 1997 Nestlélle. Seuraavana vuonna Jalostajan koko kiinteistö, Jalostaja-tuotemerkki sekä osa siellä valmistettavista tuotteista siirtyi turkulaiselle elintarvikealan yritys Oy Lundén Ab:lle, joka keskitty Artukaisiin kaikki toimintansa. Juhani Lundén on toiminut yhtiön hallituksen puheenjohtajana koko sen toiminta-ajan.

Jalostajalle valmistui uudisrakennus Rakennustoimisto Lundén Oy:n projektinjohdolla 1970-luvulla. Vuonna 1999 Rakennustoimisto Lundén Oy rakensi ns. korkeavaraston laivamuonitukseen tarkoitetuille verovapaille tuotteille.

Vuonna 2004 vanhan Jalostajan tehdaskiinteistöstä noin 1000 neliötä saneerattiin moderneiksi toimistotiloiksi Puolustusvoimien materiaalikeskuksen käyttöön. Puolustusvoimien materiaalikeskuksen jälkeen tilat saneerattiin Suomen Tullin käyttöön vuonna 2016.

• 

• 

Turun Sanomien Artukaisten alueen rakentaminen aloitettiin vuonna 1977. Aluelle rakennettiin tilan sanomalehtipainolle ja lomakepainolle sekä autohuoltorakennus ja henkilökunnan rivitaloalue.

Sekä ulko- että sisätiloiltaan Artukaisten rakennukset suunniteltiin ajattomista ja kestävistä materiaaleista. Erityistä huomiota suunnittelussa asetetiin miellyttävään työskentely-ympäristöön. Painotalon talvipuutarha on toiminut myös tapahtumapaikkana. Aluesta alkaen rakennuksissa ovat toimineet TS yhtymän painolaitokset ja vuosien varrella sinne on siirtynyt myös muita toimintoja, viimeksi Turun sanomien toimitus.

• 

• 

Projektin arkkitehtinä toimi Arkkitehtitoimisto C & H Oy, projektinjohdosta vastasi Rakennustoimisto Lundén Oy.

Turkuhalli – nykyiseltä markkinointinimeltään Gatorade Centre – sijaitsee Artukaisissa Turun Messu- ja Kongressikeskuksen naapurissa. Hallin perustustyöt aloitettiin heinäkuussa 1988 ja 24 000 kerrosneliön hallian vihkiäistilaisuus oli 2.2.1991. Projektinjohdosta vastasi Rakennustoimisto Lundén Oy. Halliin rakennettiin lisäosa vuosina 1996-1997. Hallin suunnittelijana on Arkkitehtitoimisto Casagrande & Haroma.

Vuosien saatossa Turkuhalli on vaihtanut markkinointinimeään useasti yhteistyökumppaneiden vaihtuessa. Ennen nykyistä sen nimenä on ollut HK Areena, Elysée Arena ja Typhoon. Hallin tulevaisuuden käyttötarkoitus on taas keskustelujen alla.

Turkuhallin rakentamisessa otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa Turussa kustannussuunnittelu ja kustannusvalvonta. Halli toteutettiin pitkälle jaettua osaurakkamenettelyä käyttäen. Tähän oli syynä kireä aikataulu sekä tiukka budjetti. Turkuhallin lopullinen toteutunut kustannus oli 144 miljoonaa markkaa eli budjetti alitettiin yhdellä miljoonalla markalla.

• 

• 

Turkuhallissa on istumapaikkoja 9000 + 1500 sekä aitiossa 300 ja seisomapaikkoja 1500. Kokonaiskatsojamäärä on 12 300. Rakennuksen halkaisija on 93,5 metriä ja kokonaiskorkeus 40 metriä. Monitoimilattian pinta-ala ilman siirtokatsomoja on 1 800 neliötä ja siirtokatsomolla 2 700 neliötä. Hallin uudistuksen yhteydessä vuonna 1996-1997 siihen rakennettiin toinen sisäänkäynti, 28 uutta aitiota, ravintoloita ja aulatiloja.

• 

Turkuhalli on monitoimihalli, joka on toiminut mm. kolmien jääkiekon MM-kisojen näyttämönä vuosina 1991, 1997 ja 2003 sekä lukuisten huippukonserttien tapahtumapaikkana vuosien saatossa.

Turku High Tech Centre sijaitsee Lemminkäisenkadun varrella Turku Science Park-alueen keskellä. Sen vierellä kulkee Helsingin moottoritie ja rautatie. High Tech Centre koorsuu kolmesta erillisestä rakennuksesta. Ensimmäinen valmistui vuonna 2001 ja on kokonaispinta-alaltaan noin 5000m2 ja toinen valmistui vuonna 2003 kokonaispinta-alaltaan noin 4500 m2. Niiden suunnittelijana on Arkkitehtitoimisto C & H. Vuonna 2011 valmistuneen kolmannen rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 4500 m2 ja suunnittelijanan Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners.

Rakennuskokonaisuus suunniteltiin korkean teknologian parissa työskentelevien yritysten käyttöön. Rakennuksissa toimii tällä hetkellä noin 30 yritystä.

• 

• 

• 

• 

• 

• 

HKScan – High Tech Centre 3

HKSCan – konsernin liiketoiminnasta Suomessa vastaavan HKScan Finland Oy:n pääkonttori sijaitsee High Tech Centre 3:ssä. HKScan valmistaa ja markkinoi lihaa, lihavalmisteita ja valmisruokia. HKScan on ainoa Turussa toimiva pörssiyhtiö.

Vuonna 2016 valmistui Jaanintien risteykseen High Tech Centre 4, jossa toimivat korkean teknologian yritykset Hidex Oy ja Pietiko Oy.

High Tech Centre 4 jatkaa esteettisesti samaa linjaa Lemminkäisenkadun varrella sijaitsevien muiden High Tech Centre kohdeiden kanssa. Modernia ja ajatonta arkkitehtuuria Turun teknologiakeskuksen ytimessä, loistavien kulkuyhteyksien varrella.

On suunnitteilla, että rakennus tullaan päällystämään lasielementeillä kuten aikaisemmatkin High Tech Centre-hankkeet. Lasielementit ovat aurinkopaneeleja ja niiden tuottama sähkö myydään talon käyttäjille. Hanketta on siirretty toistaiseksi sen vuoksi, että aurkinkopaneeliteknologian kehitys on tällä hetkellä etenemässä kovaa vauhtia.

• 

Rakennustoimisto
Lundénin rakentamat High
Tech Centren neljä lasipintaista rakennusta,
joiden rinnalle on suunniteltu vielä
yksi rakennus. Vuonna 2017 valmistuu
Rakennustoimisto Lundénin rakentama
Turku Science Parkin vierailukeskus, joka
tarjoaa yrityksille uudenlaisen mahdollisuuden
tuotteidensa ja innovaatioidensa
esittelyyn. Lisäksi alueelle on rakentumassa
muiden rakennusliikkeiden toimesta Pohjolan
Omasairaala, Ammattikorkeakoulun
kampusprojekti sekä Turun uusi palloiluhalli.
Alueella toimii liki 400 yritystä ja yhteisöä
ja alueella käy työssä arviolta 18 000
ihmistä ja opiskelee yli 30 000 henkilöä.
Tohtoreita alueen yliopistoista valmistuu
vuosittain noin 200.
-Täydellä syyllä voidaan sanoa, että korkean
teknologian painopiste on pysyvästi
siirtynyt Turun itäiseen osaan Helsingin
väylän varteen, korostaa Juhani Lundén.
DataCity on syntynyt täysin yksityisen
innovaation pohjalta. Alue ei syntynyt
Turun kaupungin strategisen suunnittelun
tai kaavoituksen pohjalta, vaan se
syntyi ilman kaupungin ja valtion tukea.
Neuvotteluja käytiin mm. kaikkien kolmen
korkeakoulun, Turun kaupungin, Nokian ja
lukemattomien yksityisten yritysten kanssa.
Tässä vaiheessa Juhani Lundénin avuksi
tuli markkinointiin pitkäaikainen yhteistyökumppani
Jussi Kaisti sekä rahoitus- ja
markkinointitoimenpiteisiin silloinen KOP:n
aluejohtaja Juhani Leppä. Kolmen Jussin
”kopla” vei yhdessä projektia eteenpäin.

• Vaikka Teknologiakeskus syntyi yksityisen
  innovaation pohjalta, on hankkeen toteutuksessa
  Turun kaupunki ollut monella
  tapaa myötämielinen. Esimerkiksi vanha
  Silon tontti, jolle DataCity rakennettiin
  oli teollisuustontti, jonka rakennusoikeus
  oli määritelty niin, että koko tontti oli
  rakennusalaa ja vain räystäskorkeus oli
  määritelty. Silloinen asemakaava-arkkitehti
  Risto Tilus tulkitsi, että korkean teknologian
  toiminnot voitiin katsoa nykyaikaiseksi
  teollisuudeksi eikä kaavamuutoksia tai
  poikkeamislupia tarvittu. Tämä luonnollisesti
  nopeutti merkittävästi hankkeen
  toteutusaikataulua, sanoo Lundén.